tiistai 2. elokuuta 2016

Aurinkomekko ja muut kesän parhaat trikoomekot

Tässä postauksessa tulee nyt  pieni potpurri kesän aikana ommelluista trikoomekoista. Niitä on syntynyt paljon ja loman aikana en olekaan blogin puolella kerinnyt kertoa ompeluksista mitään.

Hellepäivien aikana syntyi aurinkomekko kelta-oranssista kankaasta. Täytyy tunnustaa,että kankaan hankin viime vuonna tytölle erästä jumpsuit-haalaria varten, mutta kesämekkokuumeessani teinkin siitä itselleni mekon :D



Helppo malli piti olla, kun kangasta oli vain metri. Tein holkkihihaisen yläosan ja muutoin sitten leikkasin alaosan Aino-mekon kaavalla. Innostuin myös kokeilemaan pitsineliön virkkaamista ja siitähän syntyi mekkoon tasku.





Oikein kiva tuli muuten, mutta hiukan liian lyhyt minun makuuni. Halusin mekon eikä tunikan. Piti keksiä jotain ja kun kangasta ei ollut,niin jatkoin mekkoa keltaoranssilla puuvillakankaasta tehdyllä rimpsulla. Mekko tuntui mukavammalta pitää,kun se sai vähän pituutta lisää.




Tällä aurinkomekolla on hellepäivinä käyty Muumimaailmassa ja veneilty myös eli hyvä mekko on ollut!



Samaan aikaan testasin Ottobren mekkokaavaa ja syntyi tällainen turkoosi-vihreä mekko. Tästäkin tuli mielestäni oikein kaunis. Pieni heikkous mallissa on, että kuminauhalla tehty rypytys vyötärön seudulla ei  oikein tunnu hyvältä ihoa vasten.

Ihan paras trikoomekkokaava löytyi yllättäen omasta hyllystäni. Se on Tessa-kaava, jolla tein hihattoman vihreän juhlamekon kerran klik tästä . Kokeilin nyt hihallista visiota ja voi että, miten hyvin kaava istuu jopa selästä, johon yleensä minulle tulee joku pussiongelma.



Tästä tuli kyllä nyt trikoomekkojeni peruskaava. Kaavassa on useita helman ja hihan pituuksia.

Löysin EK:n palalaarista kaunista punaista scubakangasta. Kokeilin nyt leikata Tessa-mallin poikki vyötärön yläpuolelta. Jujuna tässä mekossa on punainen rusetti kaulalla :).





Helma vaan on taasen hiukka lyhyt, kun kangasta oli niin niukasti.Minulle kuitenkin vakuuteltiin läheisten toimesta, ettei se ole liian lyhyt, joten annoin olla. Voi kai sitä nyt yhden minimekonkin omistaa! Ompelukone kieltäytyi jostain syystä tekemästä kaksoistikkiä tähän kankaaseen ja oli sitten pakko jättää helma ja hihansuut kokonaan huolittelematta.





Vietin mekossa hauskan päivän Porvoossa ja ostin mekolle kaveriksi by Pias liikkeen alesta kahdet balleriinat.Punainen mekko on kyllä aina näyttävä ja  ihana!

Nyt kun oli hyvä kaava löytynyt, uskalsin myös vihdoin leikata Babushka Roses kankaan, joka on odotellut hyllyssäni. Nyt leikkasin mekon polvipituiseksi ja hihat ulottumaan kyynärvarteen asti. Helmaan ompelin käsin kiinni tummanharmaan pitsin ja solmin pienen rusetin pitsistä somisteeksi helmaan.




Tästä tuli kyllä kesän kaunein trikoomekko, rakastan tätä kangasta..

Lopuksi päätin vielä kokeilla tehdä maxi-mekon Tessa-kaavalla, niitähän ompelevat nyt kaikki!. Mekko ja kaava olivat sinänsä oikein hyviä, mutta ei vaan tuntunut omalta tuo maxi- pituus, tuli ihan maatushka-olo :(. En osaa myöskään käyttää nilkkapituisia hameita, joten jotain lääkettä piti tähänkin keksiä.







Olin nähnyt Burdan lehdessä kuvan ihanasta Tango-mekosta ja päätin sitten muuttaa suunnitelmaa siihen suuntaan. Eurokankaasta sai onneksi vielä lisää tätä kangasta. Tein uudet hihat, leikkasin helman poikki ja kavensin hiukan ja sitten lisäsin kellohelmaisen rimpsun. Tästä tulikin nyt paljon sähäkämpi ja enemmän minun makuuni.

Eniten tykkäyksiä Instan puolella olen saanut kuitenkin tästä vihreästä mekosta. Tein sen oltuamme katsomassa romanttista The Sound of Music-musikaalia Raaseborgin kesäteatterissa. Alaosassa on Janina-mekon kaava (klik tästä) ja yläosa on Ottobre-lehdestä 5/2011 "Old-school teacher" kaavasta. Katse kiinnitty kauluksella olevaan kukkanauhaan, jonka ompelin käsin kiinni. Nauha on hankittu Karnaluksista Tallinnasta.




Tässä oli nyt kesän parhaat trikoomekot, ja kiva olisi saada kommentteja teiltä lukijoilta, että mikä näistä on paras! Paljon on trikookankaita vielä hyllyssä odottamassa ja meinaan seuraavaksi kokeilla vähän vaikeampia malleja. Minulla on eräät kiinnostavat Voguen ja Burdan irtokaavat odottamassa.







sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Mekkomalli v:lta1966 Texasista

On tämä globaali maailma niin ihmeellinen! Olen ollut aina hiukan viehtynyt 1960-luvun tyylisiin mekkoihin. Selailin kerran vähän inspiraation lähteeksi Googlen kuvahaulla 1960-luvun mekkokaavoja. En etsiskellyt mitään tiettyä, kunhan vaan halusin katsella aikakauden mekkotyylejä. Mielessä oli ideoiden hakeminen hyllyssäni olevia Marimekko-kankaita varten.

Löysin kivan mallin ja kun klikkasin sitä, niin ilmeni, että kyseinen kaava olisi mahdollista saada Etsy:n kautta ja sitä myi eräs rouva Texasista.Vain yksi kaava oli saatavilla ja tuntui niin hauskalta ajatukselta tilata se rouvalta toiselta puolelta maailmaa ja minähän sitten tilasin.


Taisi kyllä olla vähän hintava (jotain 15 dollaria), mutta oli ihan vastustamaton ajatus saada aito 1960-luvun kaava. Mallissa oli vielä paljon vaihtoehtojakin hihojen suhteen ja ymmärsin että mallista oli olemassa koot 8-20.


Pari viikkoa meni ja sitten se tupsahti kotiin suoraan postiluukusta. Hieno avaamattoman näköinen Simplicityn kaavapaketti ja kaava vuodelta 1966! Meni pari kuukautta ennen kuin tohdin edes avata tuon kaavapaketin. Ajattelin,etten edes raski leikata tällaista aarrekaavaa, vaan jäljennän mallin koon 14/16 mukaan kaavapaperille.





Jännittyneenä rupesin viime sunnuntaina kaavapakettia sitten avaamaan. Heti kävi ilmi, että kaava olikin leikattu jo valmiiksi ja se oli vain kokoa 20, pienempiä kokoja ei ollut edes lainkaan piirretty kaavaan! Kun tarkemmin katsoin, niin  näinhän siinä paketin kannessakin lukee. Tilatessa en vain sitä ollut huomannut.

No,onnittelin itseäni siitä, ettei ainakaan olisi liian pieni. Vertasin seuraavaksi mekon takakappaletta istuvaan Burdan kotelomekkokaavan takakappaleeseen. Kaava näytti saumavaroineen vain hieman isommalta kuin kokoa 44 oleva mekkokaava. Saumavarat kaavassa oli merkitty 1,5 - 2 cm:n levyisiksi. 

Koko 20 on 1960-luvulla varmasti ollut pienempi kuin se on nykyisin. Ja mistä näistä mitoituksista edes mitään ymmärtää, kun kaikki on tuumissa. Mekko oli yllättävän pitkä ja aikaisempi omistaja olikin taittanut kaavaa vyötärön yläpuolelta vähän lyhyemmäksi: nuppineulat olivat edelleen paikallaan :D.

Päädyin leikkaamaan mallin suoraan kaavojen mukaisena ilman saumavaroja. Kankaaksi tässä tilanteessa valikoitui turkoosi-valkopilkullinen puuvilla-kangas,joka aikaanaan hankittiin sisutusta varten. En uskaltanut alkaa suoraan Marimekko-kankaalla tätä leikkelemään.



Kaavassa on kyllä makeat leikkaukset etukappaleessa, etusivukappaleen sauma yhdistyy rintamuotolaskokseen hauskasti. Tällaista leikkausta en ole missään nähnyt ja onneksi englanninkielinen ompeluohje oli tallella. Oikein kihisin innosta leikellessäni. Joku intuitio sanoi, että tämä kaava on varmasti hyvä :).

Tässä vielä pari lähikuvaa mekon kaavan osista ja kaavan ihanasti kellastuneesta, mutta selkeästä ompeluohjeesta. Etuosan tekeminen oli yllättävän helppoa!










Tässä vielä lähikuva tuosta sauma/muotolaskoksesta valmiina.
Siitä vaan nyt joku taitava ompeilija-kaavoittaja kokeilemaan tällaista leikkausta :).





Eka sovituskuva. Yllättävän hyvin istuu jo. Vähän otin tämän jälkeen vielä sisään sivusaumoista ja yllättäen myös helma on aivan liian pitkä. Kaavan ohjeen mukaan muotokaitaleet kuului tikata oikealta puolelta, mutta jätin sen tekemättä, koska se sopii mielestäni paremmin yksiväriseen kankaaseen (eikä ollut sopivan väristä lankaakaan).




Tässä valmiina! Voi kun voisi lähettää Texasin rouvalle terkkuja, tämähän on aivan mahtava kaava!!!





Tämä hehkeä vaaleanpunainen huivi käy kyllä somasti turkoosin kanssa. Tämä mekko osallistuu HommaHuone-blogin värihaasteeseen ja siinähän kysyttiin, että minkä kanssa yhdistäisit turkoosin. No valkoisen ja vaaleanpunaisen siis. Ihku huivi on peräisin Istanbulista, mieheni siskon minulle tuoma.



Pitihän sitä nyt vähän ulkokuviakin saada, joten piipahdin pihalla. Oli vaan aivan hirrrmuinen tuuli, futismaalikin oli mennyt nurin ja hieno runkoruusunikin katkennut.





Kivasti kyllä tuo vihreä ruohikkokin sopii turkoosin ja vaaleanpunaisen kanssa. Montaa kuvaa ei tässä kyllä tarjennut ottaa.

Summa summarum, tämä oli kyllä hauska kokemus tämä Texasilaisen rouvan kaavalla ompelu! Näin jälkikäteen ajatellen on uskomaton sattuma, että kaava oli sopiva, kun en tajunnut sitä kokoasiaa tilatessani. Jos olisinkin ollut joku pikkuriikkinen nainen, niin eihän tästä mitään olisi tullut! 

Kävin vielä uudelleen katsomassa 1960-luvun malleja (klik tästä) . Tällaisia ihanuuksia löysin tällä kertaa, jotka olisivat täältä Suomesta vain muutaman klikkauksen päässä. Jos innostut sinäkin tilaamaan, niin olehan tarkkana noiden kokojen kanssa!!!














perjantai 27. toukokuuta 2016

Business-pallomekko laivaseminaariin



Olin tällä viikolla työmatkalla Tallinnaan suuntautunessa laivaseminaarissa. Minulla sattui ennen matkaa olemaan viittä vaille valmiina musta-valkoinen pallokangasmekko, joka mielestäni sopi hyvin tällaiselle seminaarille. Siitä puuttui enää hihat, vetoketju ja helman kääntäminen :). Pieni sunnuntaiompelupyrähdys ja mekkohan valmistui kohtuullisen ripeästi, kun motivaattorina oli halu saada uusi mekko tälle seminaariristeilylle.








Kaava on yhdistelmä kahta eri mekkoa. Jouduin heti mekon leikattuani hiukan vaikeuksiin, kun melko nopeasti huomasin leikanneeni pidentämäni yläosan ja sekä helmaosan alunperin liian kapeaksi vyötärön kohdalta. Jouduin sitten alkaa kunnolla säätämään, nostin vyötäröä ja vaihdoin Jackie-mekon kaavalla tehdyn alosan toisen kaavan mukaisen mekon alaosaan. Näistä vaikeuksista johtuen, mekko oli jäänyt seisomaan mallinukkeni päälle muutamaksi viikoksi.




Kuva: Suuri Käsityö


Yläosan kaava on Suuren käsityö-lehden Krisse-mekosta ja alaosa yksi lempikaavoistani eli kaikkien aikojen ensimmäisen kotelomekkoni alaosan kaava (klik tästä). Krisse-mekossa on hihat ja sen vuoksi päädyin yhdistämään nämä kaksi kaavaa. Krisse-mekkoa kokeilen nyt ensimmäistä kertaa ja ainakin yläosan kaava on oikein kiva.













Loppujen lopuksi monien vaiheiden jälkeen tästä sukeutui mekko, johon olen oikein tyytyväinen. Tämä on kankaan ja mallin puolesta vähän sellainen Business-dress-tyyppinen mekko,joka käy hyvin työtilanteisiin. Ostin mekon kaveriksi vaaleanpunaisen viskoosihuivin pehmentämään ilmettä.

Vähän kyllä tätä tehdessä jo ajattelin, etten enää ikinä rupea mixaamaaan eri kaavoja keskenään, vaan täytyy mieluummin vaan yrittää löytää malleja, jotka käy sellaisenaan. Mutta en varmaan malta tuossa päätöksessä kuitenkaan pysyä, koska kaavojen mixaaminen on niin hauskaa, silloin kun se onnistuu :D, niin kuin tämäkin lopuksi. Heti jo tekee mieli tehdä toinen tällainen jostakin muusta kankaasta.








Iltatilaisuuteen olin ottanut mukaan aiemmin ompelemani vihreän juhlamekon. Olin iloinen, kun sille tuli nyt käyttöä. Sain siitä spontaaneja kehuja ihmisiltä, se tuntui kivalta.


Seminaarin päätyttyä oli tunti vapaa-aikaa ennen satamaan lähtöä ja sinä aikana tein nopean täsmäiskun Tartumaantielle ratikalla 2. Aloitin Karnaluksista ja kävin sitten kävellen läpi kaikki Tartumaantien kangaskaupat, joita on peräti kolme.






Parhaaksi osoittautui tällä kertaa Abakhan fabrics-kauppa, josta sain mahtavan saaliin kauniita ja sopuhintaisia kankaita. Varsinkin pellavaisia kankaita oli kivoja. Tässä kaupassa on myös palalaareja Eurokankaan tyyliin. Karnaluksista ostin ison kasan piilovetoketjuja, leveitä kuminauhoja sekä kauniita pitsinauhoja.






Suosikkikauppani on kuitenkin se pieni kangaskauppa hyvin lähellä XXL- Kangadzungel-kauppaa, josta viimeksi ostin Jackien- mekon (klik tästä) kankaan. Tällä kertaa en voinut olla ostamatta  sieltä hauskaa italialaista sitruunakangasta kesämekoksi. 

Sataman lehtikiskasta ostin vielä viime hetkellä vironkielisen ompelulehden, jossa oli pari mukavaa mallia. Onnistunut seminaarimatka, ei muuta voi sanoa :)!!!

torstai 19. toukokuuta 2016

Erään Jackie-mekon tarina

Olin viime syksynä Tallinnassa ja löysin sieltä AIVAN ihanan kankaan. Kyseessä oli pieni kangaskauppa samalla kadulla, jossa on Kangadzungel XXL-kangaskauppa eli Tartumaantiellä. Se oli pieni liike, mutta siellä oli satsattu laadukkaisiin ja muodikkaisiin kankaisiin. 





Olen aina ollut heikkona vaaleansiniseen ja kaupassa silmäni kiinnittyivät tähän Chanel-tyylisen kankaan kauneuteen. Se ei ollut mitään superedullista (18 euroa/metri), mutta tällaisesta kauneudesta olin kyllä valmis hiukan maksamaan. 

Kangas oli joustavaa ja aika paksua, eikä siis ihan parasta mekkomateriaalia. Ostin sitä kuitenkin vajaa pari metriä, koska kankaassa oli jotain ihanaa vanhanaikaista glamouria.

Halusin tehdä mekon Jackie Kennedy -kaavalla kirjasta Famous frocs (Ihanat vintage-mekot). Halusin mekkoon kuitenkin hihat ja tein samalla omakeksityllä yhdistelmäkaavalla, jolla tein kerran yhden mustavalkoisen mekon klik tästä Wieninmatkalle. Hameosa on siis Jackie-mekosta ja yläosa Janina Frostell-mekosta. 





Tällä kertaa ei mennyt yhtä helposti kuin tuon mustavalkoisen mekon kanssa. Jotenkin kangas oli paksua eikä oikein meinannut sopeutua malliin. 

Käänsin kaula-aukon kaksoistikkauksella, mutta se ja vasemman hihan kohta edelleen vähän "vetää" toiselta puolelta. En tiedä olisiko pitänyt tehdä sisävaralla, mutta kun kangas on toisaalta niin paksua, etten halunnut tehdä niinkään. Osaisiko joku kokeneempi ompelija sanoa, miten tämän "vetämisen" saisi korjattua?Hihatkin vähän tekevät ryppyä, pitäisiköhän niitäkin kaventaa?






Tein ensin mekon helman rullapäärmeellä. Tässä kaukaa otettu kuva siitä versiosta :). Ei sopinut rullapäärme näin paksuun kankaaseen, minulla oli tuon helman kanssa jotenkin hassu olo mekossa. Fiilis parani huomattavasti , kun käänsin helman joustavalla kanttinauhalla päärmeeksi ja ompelin kanttinauhan lopuksi käsin kiinni nurjalle puolelle. Helmaan olen nyt tosi tyytyväinen. 

Tämä mekko on ollut varsinainen oppimisprosessi paksujen kankaiden suhteen.






Tässä mekossa kuitenkin VAAN on jotain ihanaa, ja minulla on tosi naisellinen olo se päällä. 






Tämän postauksen jälkkeen meinaan vielä kerran ratkoa mekkoa vasemman olan kohdalta ja yrittää saada sen istumaan paremmin :). Mekkoa on kivempi käyttää, jos mikään kohta ei häiritse. Halusin kuitenkin tänään jo laittaa sen päälle pienistä puutteista huolimatta.

Onko sinulla ollut joku ompeluprojekti, jossa olet vihdoin päässyt vaikeuksien kautta voittoon? Sellaisista mekoista tulee sitten jotenkin erityisen rakkaita, kun niiden tekemisessä on ollut vähän enemmän  haastetta. Vaikkei se silloin mekkoa tekiessä ja ratkoessa siltä tunnukaan :D.





perjantai 13. toukokuuta 2016

Kukallista kesämekkoa pukkaa

Kesähelteet iskivät ihan puun takaa, eikä kaapissa tietenkään ollut yhtään valmista vilpoista kesämekkoa. Olin lähdössä Tallinnaan ja päivää ennen Eurokankaassa alkoi 20 %:n ale. Kävin haalimassa sisustuskankaita puutarhakalusteita varten ja samalla tuli tietysti piipahdettua palaosastollakin. Siellä käsityöpuuvilloissa päällimmäisenä loikoili tämä ihana kukallinen lilan sävyinen kangas. Käsityöpuuvillat ovat kapeita, mutta arvioin, että palasesta saisin juuri ja juuri mekon tehtyä.




Aloitin illalla noin klo 19 aikaan ja mekko valmistui muiden askareiden lomassa juuri parahiksi noin klo 23 maissa. Käytin kaavana Mekkotehdas aikuiselle-kirjan Aino-mekkoa ja 2/2014 Ottobre-lehden holkkihihaisen mekon (malli 19) yläosaa, jonka hihoja vähän omasta päästäni vielä jatkoin. Ekaa kertaa siis niin sanotusti kuosittelin leikatessa näiden kahden kaavan avulla. Ja sain mallin, johon olen tosi tyytyväinen. Mekko on päällä ihanan ilmava. Tämän tekee myös todella nopsasti, kun ei tarvita vetoketjua, hihan istutusta eikä vuorta.


Tästä kuvasta näkyy vähän, miten kaava syntyi :). Tämä onkin muuten eka ulkona leikattu mekkoni.






Mekon hellekelpoisuus tuli hyvin testattua helteisessä Tallinnassa. Kangas oli vilpeää ja hyvin laskeutuvaa ja mekossa oli tosi mukava olla. Laivan shopista löytyi jo menomatkalla mekkoon sopiva ryppyhuivi ja pirtsakka punainen laukku. Ai että olin tyytväinen, kun eivät olleet edes hinnalla pilattuja :).








Toinen samantyyppinen mekko syntyi Marimekon Lokki-kankaasta, joka on ollut hyllyssäni jo monta vuotta. En saanut kangasta riittämään yhtä pitkiin hihoihin. Nyt tuli vain holkkihihat, siis vielä vilpoisempi malli kuin edellinen. Aino-mekon rintamuotolaskokset laitoin, niin tähän kuin tuohon edelliseenkin, vaikka holkkihihaisen mekon kaavassa ei sellaisia ollut. Mekon löysä malli mielestäni vaati ne. 





Tästä on tullut ihan suosikkimekkoni, sillä rakastan kankaan vaaleanpunaisen ja punaisen väriyhdistelmää. Plussaa sekin, että tämäkin mekko passaa hyvin yhteen uuden käsilaukkuni kanssa:).

Myös pikkuneidille tuli kiirus tehdä kesämekkoja. Päiväkodin pihalla on kuuma, eikä meillä ole juurikaan ehditty vielä kesävaatteita ommella. Päätin tehdä nyt hänelle vähän keltaisia juttuja, kun HommaHuoneen värihaasteessa on vuorossa keltainen kuu :).

Tartuin ensimmäistä kertaa Mekkotehdas-kirjaan ja piirsin sieltä Orelma- mekon kaavan. Tein ensin Orelma-mekon kirjavasta kukkakankaasta, jossa on myös keltaisia kukkia. Tykästyin heti mekon malliin. En laittanut taakse nappihalkiota, vaan jätin pääntien niin isoksi, että pieni pellavapää mahtuu siitä läpi.




Tuunasin äkilliseen mekkotarpeeseen pikkuneidille myös edellisen vuoden kesävaatteista vähän nopeatekoisia mekkoja. Kierrätyshenkisenä ja vähän säästäväisenäkin tykkään hyödyntää pieneksi jääneet valmisvaatteet mekkomateriaalina. Minua ei ollenkaan haittaa se, että vaate ei ole kokonaan itse tehty :). Nautin siitä, kun joku nätti valmisvaate saa jatkoaikaa tuunauksen avulla. 

Aloitin tämän vuoden kesämekkotuunaukset keltapilkullisesta H&M T-paidasta, johon yhdistin keltaisen brodyyrimaisen kankaan (T-paita on kokoa 92, mutta löysä malli). Alushameeksi laitoin tyllialushameen, jonka tein ottamalla liian pienestä kokoa 92 olevasta Zaran tyllihameesta vyötärökuminauhan pois ja ompelemalla tyllin kiinni T-paidan reunaan.Uskomatonta, että nyt kokoa 110 käyttävälle näistä sai vielä tehtyä jotain!

Ompelin pisteeksi i:n päälle vielä brodyyrikankaasta rusetin koristeeksi. Tästä tuli heti tytön suosikki johtuen varmaan tuosta tyllialushameesta.




Sain kaverilta kauniin keltakukallisen Zaran mekon, joka oli jäänyt pieneksi hänen tytölleen. Mekko oli tosi ihana, mutta liian lyhyt myös meidän tytölle. Zaran mitoitukset on ylensä muutoinkin aika kikkanoita.




Yläosa meni kuitenkin vielä päälle, ja kaula-aukko sai lisää joustoa, kun laitoin olemassa olevaan nappihalkioon napin sijaan lyhyen ruutukankaalla päällystetyn kuminauhan. Helmaan tuli samaa kaunista siniruudullista kangasta. Vaaleansininen tuo keltaiset kukat kyllä kivasti esiin. Näin pienillä fixauksilla saatiin kyllä nyt tosi nätti mekko täksi kesäksi! Olen aivan heikkona noihin keltaisiin kukkiin, tällaisen mekon haluaisin itsellenikin.








Tämä  H&M:n kukka T-paita oli suosikkini viime kesältä. Yhdistin siihen hempeän kankaan helmaksi ja tästäkin saatiin nopsasti soma hulmuava kesämekko päiväkotiin. Niin mukava se oli, että tyttö halusi jopa nukkua se päällä.





Isoveli puolestaan sai helleasukseen tuunatut shortsit katkaistuista college-housuista. Lahkeiden käänteisiin on  ommeltu värikästä vihreätä puuvillakangasta. Menopelinä on lasten isän vanha Volvo :).





No nyt on päästy kesämekkosesongin alkuun, mutta lisää on tulossa seuraavassa numerossa :). Minulla on pari ihanaa keltaista kukallista mekkokangasta itsellenikin, joista toivottavasti saan mekot valmiiksi ommeltua vielä keltaisen toukokuun aikana. Kunhan aurinkoiset ilmat nyt vaan jatkuisivat, että kaikille ihanille kukkahömpsötyksille olisi paljon käyttöä.